Ajatuksia työhyvinvoinnista – mitä työhyvinvointi on?

Jos pysähdyt hetkeksi ja virittelet ajatuksia työhyvinvoinnista, mitä työhyvinvointi on sinun mielestäsi?

Ajatuksia työhyvinvoinnista

Mitä työhyvinvointi on – se on monitahoinen asia, jonka tukeminen on minulle sydämen asia.

Olen itse käynyt läpi työuupumuksen, ja pohtinut paljon sen syitä, saanut ymmärrystä itsestäni ja kuormitustekijöistä, mutta löytänyt myös paljon työkaluja siihen, että uupumus ei pääsisi enää hiipimään uudelleen elämääni.

Työhyvinvoinnin opinnoissa ymmärsin, kuinka moni asia vaikuttaa hyvinvointiin työpaikalla ja suoriutumiseen työtehtävissä, sekä mikä merkitys työssä viihtymisellä ja hyvinvoinnilla on työajan ulkopuoliseen elämään. Ja myös toisin päin; mikä merkitys työajan ulkopuolisella elämällä on työssä jaksamiseen.

Työhyvinvointi on yksi osa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin piirakasta. Työn lisäksi hyvinvointi koostuu ihmissuhteista, liikunnasta, palautumisesta, terveydestä, elämänhallinnasta, itsensä kehittämisestä, itsetuntemuksesta, ravinnosta sekä tasapainosta eri osa-alueiden kesken.  

Vahvasti yleistäen, työhyvinvointi ei ole pelkästään työntekijän käsissä, mutta työajan ulkopuolinen elämä enimmäkseen on. Siksi on hyvä olla olemassa työhyvinvointi-termi, koska se ohjaa ymmärrystä siihen, miten merkittävä osa työ on elämäämme ja mikä rooli työnantajalla on työhyvinvoinnin mahdollistajana ja ylläpitäjänä.

Kuten aiemmin olen täällä kirjoittanut, vastuu työhyvinvoinnista ei ole vain työntekijällä tai työnantajalla, vaan sitä luodaan ja ylläpidetään myös yhdessä.

Mitä työhyvinvointi on?

Yleisesti ottaen työhyvinvointi koostuu seuraavista asioista:

Fyysinen ja henkinen hyvinvointi työssä

Työympäristö

Työyhteisö

Osaaminen

Yksilö

Kaikkiin yllä mainittuihin asioihin työntekijällä, työnantajalla ja työyhteisöllä on mahdollisuus, ja myös velvollisuus, tarttua. Ja jollain tavalla kaikki osaset myös linkittyvät toisiinsa.

Mutta miksi työhyvinvointiin kannattaa panostaa? Eikö se riitä, että jokainen saa työpanoksestaan vastineeksi palkan? Pitäisikö työssä muka myös ”olla kivaa”?

Työnantaja palkkaa työntekijän tekemään jotain tehtävää, mikä auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteitaan ja mahdollistaa osaltaan yrityksen elossa pysymisen. Se on se perusasia, mistä työssä on kyse.

Mutta kun lähdetään miettimään sitä, mikä auttaa työntekijää toteuttamaan tätä perustehtävää ja tukee työntekijän onnistumista työssään, aletaan puhua työhyvinvoinnin asioista.

Kun työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehditaan ja sitä pidetään tärkeänä, on sillä pitkäkestoisia vaikutuksia yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ja myös yrityksen menestykseen. Mutta kuinka se sitten toteutetaan?

Avainasemassa on ymmärrys siitä, että me kaikki olemme erilaisia. Jokainen kokee työssään asiat omalla tavallaan, ja näkee tilanteet omien kokemustensa ja ominaisuuksiensa muodostamien silmälasien läpi. Toki on yleisiä asioita, kuten työolosuhteet tai lakisääteiset velvollisuudet, joiden tulee olla kunnossa kaikkien hyvinvoinnin tukemiseksi. Mutta paljon on myös niitä asioita, joita yksilöllisyys muokkaa.

Yhdelle on tärkeää, että työympäristö on harmoninen ja viihtyisä, toiselle sillä ei taas ole juurikaan merkitystä. Yhdelle työyhteisön vuorovaikutustilanteet ja -tapa ovat hyvinvoinnin lähde, toinen taas saa virtaa yksin tekemisestä ja jättää mieluusti sosiaaliset kontaktit pääosin työajan ulkopuoliseen elämään. Yksi kokee vastuun kuormitustekijänä, toinen taas saa siitä lisää motivaatiota. Mitä muita esimerkkejä?

Lukuisia eri variaatioita löytyy siitä, miten eri tavalla työ nähdään, koetaan ja kuinka siihen suhtaudutaan. Ja mistä kukin ammentaa motivaatiota työhönsä.

Se, että työnantaja tarjoaa esimerkiksi liikunta- ja kulttuurietuuden työntekijöilleen, parantaa varmasti monen (työ)hyvinvointia ja luo positiivista työnantajamielikuvaa ulospäin. Tai se, että työpaikalla on tarjolla yhteinen aamupala tai välipala-automaatti, on hieno tapa pitää huolta työntekijöiden vireystasosta ja yhteisöllisyydestä. Mutta nämä asiat eivät tuo kaikille sitä, mitä niillä ehkä tavoitellaan. Usein kuulee sanottavan, että liikunta- ja kulttuuritukea on vuoden lopussa käyttämättä, eikä oikein edes tiedä mihin sitä käyttäisi. ”Kun onhan sitä nyt johonkin käytettävä kerran työnantaja sitä maksaa.” Tai yhteinen aamupala työkavereiden kesken ei tunnu introvertista hyvältä ajatukselta, koska hän viihtyy paremmin työpisteellään kuin yhteisissä taukotiloissa.

Yllä kirjoitettua ei pidä ajatella niin, että pitäisin esimerkkinä olleita panostuksia huonoina tai toimimattomina. Ne ovat erinomaisia tapoja luoda positiivista työyhteisöä ja tukea työntekijöiden hyvinvointia. Ne ovat työnantajan tarjoamia, yksilön ulkopuolelta tulevia hyvinvoinnin ja motivaation tekijöitä. Mutta ne ovat koristeita kakun päällä, jotain lisää hyvän päälle.

Yksistään tällaiset yksilön ulkopuolelta tulevat tekijät eivät luo työhyvinvointia tai ruoki työtehtävien menestyksekästä hoitamista.

Kirsikkana kakun päällä, hyvää hyvän päälle

Ulkoapäin tulevat hyvinvoinnin ja motivaation osatekijät antavat jotain lisää työyhteisöön ja työntekijälle, mutta kakun sisällä on se tärkein. Se ydin, joka on perusta työhyvinvoinnille ja yrityksen menestymiselle. Ulkoisten motivaatiotekijöiden lisäksi tarvitaan myös jotain muuta.

Koetko, että osaamisesi vastaa työn vaatimuksiin? Tunnetko, että hallitset työtehtäväsi? Pystytkö vaikuttamaan omiin työtehtäviisi tai tekemisen tapaan? Nautitko työn tekemisestä ja tehtävistäsi? Koetko työn tekemisen ja työtehtävät itsessään antoisana ja merkityksellisenä?

Millä tasolla sisäinen motivaatiosi on työssäsi?

Tässä palataan siis työhyvinvoinnin perusasioihin, joista osaaminen ja yksilö nousevat vahvasti esille, kun pohditaan sisäistä motivaatiota.

Mikäli työntekijällä on vahva sisäinen motivaatio työn tekemiseen, voidaan puhua hallinnantunteesta, flowsta, työn ilosta, työn imusta, merkityksellisyydestä, sekä halusta oppia ja kehittyä. Työn tekeminen itsessään on palkitsevaa, ja sitä haluaa tehdä, vaikka ulkoiset motivaatiotekijät olisivat pienemmät.

Työntekijän näkökulmasta katsottuna nämä asiat luovat työhyvinvointia, ja tyytyväisyyttä niin itseensä kuin työhönkin. Työnantajan näkökulmasta katsottuna taas tällainen sisäisesti motivoitunut työntekijä toimii työssään keskittyneesti ja määrätietoisesti ja on ahkera, oma-aloitteinen sekä aktiivinen.

merkityksellisyys, kehittyminen, intohimo

Minun intohimoni on keskittyä työhyvinvoinnin kehittämiseen juuri osaamisen ja yksilön näkökulmasta. Olla tukemassa työhyvinvointia niillä keinoilla, joissa näkyy jokaisen omat taidot, potentiaali, resurssit, toiveet ja odotukset työtä kohtaan… Eli olla mahdollistamassa ja tukemassa niitä asioita, jotka saavat sisäisen motivaation roihahtamaan.

Esimiestyössä voi haasteeksi nousta resurssien vähyys. Olen kuullut ja nähnyt useiden esimiesten nousevan esimiesrooliin asiantuntijatehtävistä, ja esimiesvastuu tulee monesti asiantuntijatehtävien suorittamisen oheen hoidettavaksi. Tulee johdettavaksi niin asiat kuin ihmisetkin, työkuorma kasvaa, tekeminen sirpaloituu.

Useissa yrityksissä valmentava ote nähdään jo tärkeänä osana johtamiskulttuuria. Valmentava johtajuus kuitenkin tarkoittaa paneutumista jokaiseen alaiseen yksilönä ja vastaamista yksilöiden tarpeisiin niin osaamisen kuin työtehtävienkin kehittämisen osalta. Tai työn tai yksilön elämäntilanteen muuttuessa. Alaisten määrän tulisi olla riittävän pieni, jotta valmentava esimiestyö on mahdollista ja siitä saadaan kaikkia osapuolia hyödyttävää.

Esimiehillä tulisi siis olla aikaa esimiestyölle.

Tähän esimiestyön haasteeseen on lähdetty vastaamaan luomalla henkilöstötyön tueksi kokonaan uusia työtehtäviä.

Yrityksiin on alettu palkkaamaan ns. ”in-house -valmentajia”, jotka ovat henkilöstön käytettävissä mm. juuri yllä kirjoittamiini työhyvinvointiin liittyviin asioihin liittyen. Työelämän ja työntekijän henkilökohtaisessa elämässä tapahtuviin muutoksiin kannattaa tarttua varhaisen välittämisen periaatteella, ja olla tukena muutoksissa jo ennen kuin muutos aiheuttaa notkahdusta hyvinvointiin.

Tällaisella palvelulla tuodaan yksi työhyvinvoinnin ylläpidon keino saataville, matalalla kynnyksellä.

matalalla kynnyksellä, pienin askelin

Jos nyt palaat tekstin alussa olleeseen kysymykseen: mitä ajatuksia työhyvinvoinnista mieleesi nousi?

Mikäli ajatukset ovat positiivisia, oma tilanteesi on mallillaan, koet työhyvinvointisi ja motivaatiosi olevan hyvällä tasolla:

Mahtava juttu! Iloitse siitä, että voit hyvin työssäsi!

Mikäli huomaat, että ajatuksesi pyörivät haasteissa, negatiivisissa tunnelmissa ja/tai olosi on tyytymätön:

Kuinka voin auttaa?

Kiinnostaisiko työhyvinvoinnin opinnot? Suosittelen lämpimästi Itä-Suomen yliopiston opintotarjontaa!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *