Uupumuksesta toipumiseen

Tämä on Eulaalian tarina uupumuksesta toipumiseen. Avoin ja rehellinen, henkilökohtainen kokemukseni.

Toivon, että tämän luettuaan edes yksi ihminen voisi tunnistaa itsessään uupumuksen merkit, tai edes yksi ihminen saisi luottamusta siihen, että toipuminen on mahdollista ja siihen on saatavissa apua ja tukea.

Vertaistuki ja samaistuminen uupumuksesta ja toipumisesta

Joitakin vuosia sitten ajoin itseni loppuun. Kun ensimmäisen vihjeet voimavarojen hupenemisesta nousivat esille, en osannut tunnistaa niitä. Väsymyksen, ärtymyksen, tyytymättömyyden, ahdistuksen ja lamaantumisen pystyi selittämään itselleen aina jollakin syyllä – ”tällaistahan tämä elämä nyt vaan on”.

Itsessään on välillä vaikeaa tunnistaa asioita, jotka toisesta voi havaita jo aikaisessa vaiheessa.

Kyllähän minullekin taidettiin lähimmäisten ja ystävien toimesta kauniisti vihjailla, että tilanne ei ole tasapainossa, mutta ”minä itte” tiesi paremmin ja sulki korvansa.

Tarina uupumuksesta toipumiseen oli lähtenyt syntymään…

Ajattelin, että pitää vain lisätä kierroksia, olla parempi, osata paremmin, pärjätä, koska muutkin pärjäävät ja osaavat. Olla mukana kaikessa, huolehtia, pysyä kartalla, olla käytettävissä, hoitaa asioita, jotka ”pitää” hoitaa. Lähdin korjaamaan tilannetta, mutta keinoni olivat väärät. Niillä keinoilla ajoin itseni umpikujaan, josta ainoa tie eteenpäin oli mennä läpi jyhkeän muurin. Sinnikkäästi yritin, ja mitä kovemmin tuli vastusta, sitä kovemmin puskin.

Uupumuksesta umpikujaan ja toipumiseen

Huomaamattani aloin siis elää elämää niin, että jo vähissä olevat voimavarat alkoivat kulua nopeammin, eikä palautumista tilanteen korjaamiseksi tullut riittävästi. Itsepäinen, ”minä itte”-luonne, määrätietoisuus ja halu pärjätä oli suuressa osassa lopullisen uupumisen puhkeamisessa – puskin eteenpäin pysähtymättä ja kehoni viestejä kuuntelematta.

Tilanteen edettyä siihen pisteeseen, että aamulla töihin lähtiessä en jaksanut nousta sängyltä ja pitkään sisälläni kuplinut itku lähti purkautumaan, tuli lopullinen pysähdys. Kävi konkreettisella tavalla selväksi, että en voi enää edetä siihen suuntaan, johon olin ajautunut.

Tarina uupumuksesta

Sain apua uupumukseeni, löysin keinoja toipumiseen, opin suunnattomasti itsestäni ja ympäröivästä maailmasta ja vähitellen voimat alkoivat palautua. Opin pysähtymään ja kuuntelemaan itseäni, opettelin tekemään valintoja ja tunnistamaan sen, mitkä asiat ovat oikeasti välttämättömiä ja mistä voin päästää irti. Pienesti opin myös kunnioittamaan omia rajojani ja pitämään niistä kiinni (tätä opettelen edelleen).

Palasin työelämään vähitellen, hieman epävarmana jaksamisestani. Pelkäsin, että pyörre imaisee minut taas sisäänsä ja alan puskea eteenpäin kuuntelematta omaa jaksamistani. Näin ei kuitenkaan onneksi käynyt, koska toipumislomallani olin huomannut miten hyvältä voi tuntua kun olo on tasapainoinen ja palautunut.

Voimavarat elpyivät ja opin elämään ja työskentelemään niin, etten kuluttanut voimavarojani liiaksi. Löytyi tasapaino kuormituksen ja palautumisen kesken myös työarjessa.

Suunnan löytäminen uupumuksesta toipumiseen

Vaikka uupumus ei tullut enää takaisin, oli lopullinen toipuminen pitkä polku. Vasta nyt, vuosien jälkeen, tunnen olevani palautunut, elpynyt ja tullut omaksi itsekseni. Ja mikä tärkein oppi tästä tuli: toipumispolku loi minut todella omaksi itsekseni – en ole se sama ihminen, joka olin ennen uupumusta, vaan itsetuntemuksen lisääntyessä löysin kaikkien kuorien alta itseni. Kuka olen, mikä minulle tekee hyvää, mikä minua ja voimavarojani nakertaa, mitkä asiat ajavat väärään suuntaan, mikä on minun suuntani. Ja tällä hetkellä koen elämäni olevan linjassa itseni ja arvojeni kanssa – olen löytänyt suuntani ja keinoni.

Toipumispolkua kulkiessani löysin myös syvemmän tarkoituksen elämässäni. Kaikesta kokemastani, oppimastani, kompastelustani ja suunnan etsimisestä voin ammentaa paljon myös muille.


Kuinka pystyisin olemaan muille avuksi? Heille, jotka ovat kulkemassa samaan suuntaan kuin minä vuosia sitten, tai heille, jotka ovat uupumuksen pyörteessä etsimässä ulospääsyä, tai heille, jotka haluavat lähteä tekemään valintoja oman hyvinvointinsa eteen. Syntyi ajatus Eulaaliasta.

Tämä oli minun tarinani. Millainen on sinun tarinasi? Onko sinun tarinassasi nyt sellainen luku, jossa voisin olla tukenasi?

Eulaalian palveluista voit lukea täältä:https://www.eulaalia.fi/palvelut/

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *