Palautuminen on tarve. Siinä, missä tarvitsemme esimerkiksi ruokaa, juomaa ja happea, tarvitsemme myös palautumista.
Kaikki ymmärrämme ja olemme itsekin jossain määrin kokeneet, mitä ihmiselle tapahtuu, jos hän ei saa ruokaa, juomaa tai happea. Aika nopeasti keho alkaa hälyttää ja tunnistamme mistä on kyse ja myös tiedämme kuinka tilannetta tulisi lähteä korjaamaan.
Mutta kuinka moni tulee ajatelleeksi, että myös palautuminen on yksi tärkeistä tarpeistamme?
Palautumisen puute ei ilmene niin selvästi kuin muiden aiemmin mainittujen tarpeiden täyttymättömyys. Palautumisvaje syntyy vähitellen, ja kehomme sekä mielemme koittaa sopeutua palautumattomuuden tilaan – koittaa palautua tasapainoon säätämällä elintoimintoja.
Palautumisen tarkoitus kaikessa yksinkertaisuudessaan onkin tasapainon löytäminen kuormituksen ja levon välillä. Jotta pääsemme aamulla liikkeelle ja hoitamaan päivän askareita, tarvitsemme siihen keholta virtaa. Ja kaikki ne päivän aikana tehtävät asiat kuluttavat sitä virtaa, eli voimavarat vähenevät. Palautumisen teoilla onkin tarkoitus saada voimavaroja elpymään, eli saada lepoa – niin keholle kuin mielellekin.
Usein asiakas, joka tulee kysymään neuvoa palautumiseen, on havahtunut asiaan juuri kuormittumisen kautta. Asiakas voi olla luokseni tullessaan siis kuormittunut, stressaantunut tai jopa uupunut. Mieli sinkoilee, keskittymiskyky on heikentynyt, askel on kiireinen, keho jännittynyt, on kiputiloja, ärtymystä, väsymystä. Elämässä tapahtuu liikaa, työtä on liian paljon, ärsykekuorma on liian kova…
Aika usein kuulen seuraavanlaisia kommentteja, ja ne saattavat kuulostaa normaalilta, arkipäiväiseltä jutustelulta.
“Minulla nyt aina on tämä niska kipeänä.”
“Olen jo tottunut siihen, että päätä särkee säännöllisesti.”
“Olen tällainen huono nukahtaja.”
“Lapset ovat sanoneet, että olen aina työpäivän jälkeen kiukkuinen.”
“Ei näin lyhyt loma riitä palautumiseen.”
Keho ja mieli viestii palautumisen tarpeesta ensin hienovaraisilla merkeillä, jotka usein tahdomme sammuttaa tai siirtää sivuun.
Mutta mitäpä jos pysähtyisikin kuuntelemaan näitä kehon ja mielen viestejä?
Ja lähtisikin pohtimaan, mistä niskakipu, päänsärky, huonot unet tai ärtyisyys johtuu? Entä kuuluuko palautumista tapahtua vain loman aikana? Ja mistä johtuu tunne, että lomalla ei saa palauduttua riittävästi?
Vuosia sitten en itse luonut ajatustakaan palautumiselle – tuo sana ei edes kuulunut sanavarastooni. Mutta havahduttuani asiaan, ja opiskeltuani palautumisohjaajaksi, pystyin näkemään omassa elämässäni sellaiset kohdat, joissa pysähtyminen olisi ollut tärkeää.
Lue lisää minun havahtumisestani: https://www.eulaalia.fi/loysin-rauhan-elamaani-mika-on-sinun-keinosi/
Nuorempana palautumiselle oli enemmän tilaa. Vaikka oli vastuut opinnoista ja töistä, rajautuivat vastuut selkeämmin tiettyyn hetkeen päivässä. Kun koulu- tai työpäivä päättyi, alkoi vapaa-aika, joka koostui ystävistä, parisuhteesta, kotiaskareista, harrastuksista. Vapaa-aikaan ei tuolloin kuulunut suuria vastuita tai tiukkoja aikatauluja.
Elämää elettiin, ja vuosien mittaan edettiin askel askeleelta niitä portaita, joita elämään kuuluu: opiskelu, työelämä, parisuhde, lapset.
Ruuhkavuodet muuttivat kuitenkin tilanteen. Vuosien varrella myös vapaa-aikaan oli tullut vastuuta. Vastuu lapsista ja lasten asioista, aikataulutusta perheenjäsenten menojen kesken, lisää organisoitavaa ja muiden tarpeiden huomioimista. Myös työelämässä tuli enemmän vastuuta itsenäisen työn mukana.
Entiset palautumiskeinot eivät tuossa uudessa tilanteessa riittäneetkään enää. Alkoi syntyä palautumisvajetta, johon elämän koukerot toivat lisää kuormaa. Kun oli elänyt muutenkin jo riittämättömän palautumisen tilassa pitkään, huoli lapsen terveydestä ja työpahoinvointi lopulta kuluttivat voimavarat loppuun.
Tuli uupumus.
Näin jälkikäteen voin nähdä selvästi, miksi minulle kävi niin kuin kävi.
En ollut kuunnellut kehoni ja mieleni hienovaraisia viestejä, saati pysähtynyt pohtimaan niiden juurisyytä. Päinvastoin – kun tie alkoi tuntua tahmealta, lisäsin kaasua, jotta pääsisin eteenpäin. Vaikka juuri silloin olisi pitänyt jarruttaa, ja lähteä etsimään oikeaa suuntaa.
Jaan tämän oman kokemukseni, koska tiedän, että en ole ainoa, joka käy läpi tällaisen kokemuksen. Mutta kaikilla se ei ole samanlainen.
Kuten hyvinvointi yleisestikin, myös palautumisen tarve on yksilöllistä. Samoin palautumisen keinotkin.
Jokainen meistä on yksilö. Näemme ja koemme asiat, tilanteet ja ihmiset eri tavalla – riippuen ominaisuuksistamme, aiemmista kokemuksistamme, elämäntilanteestamme, ympäristöstämme, ihmissuhteistamme, terveydentilastamme… Listaa voisi jatkaa loputtomasti. Jokaisella on myös eri kokoinen voimavarapankki, ja se kuluu jokaisella eri tavalla. Ja tätä pankkia myös ladataan eri tavalla riippuen yksilöstä ja hänen elämäntilanteestaan.
Näistä yksilöllisistä eroista johtuen, myös tarpeemme rakentuvat erilaisiksi. Se, mitä yksi tarvitsee voidakseen hyvin, ei välttämättä palvele toisen hyvinvointia. Se, minkä yksi kokee hyväksi omassa tilanteessaan, ei auta toista hänen tilanteessaan.
Palautumisohjaajana ymmärrän, että palautuminen on laaja sekä monitahoinen kokonaisuus. Valmentajana taas ymmärrän asiakkaiden ja heidän tarpeidensa yksilöllisyyden. Jokainen heistä on asiantuntija oman elämänsä ja omien tarpeidensa sanoittamisessa ja määrittämisessä.
Palautumisohjauksessa lähdetäänkin liikkeelle asiakkaan tilanteen kartoituksesta, pohditaan voimavaroja ja kuormitustekijöitä, katsotaan asiakasta ja hänen elämäänsä kokonaisuutena.
Ja tästä kartoituksesta lähtee muodostumaan yksilöllinen palautumispolku.
Palautumispolun hahmottumisen myötä asiakkaani on saanut käsityksen omasta tilanteestaan, lisännyt itsetuntemustaan, ja tunnistanut mitkä asiat ovat oman hyvinvoinnin ja palautumisen avaimia.
Näiden oivallusten myötä on mahdollista tarttua asioihin, ja lähteä lisäämään elämään sellaisia asioita, jotka sopivat juuri hänelle, juuri hänen elämäntilanteeseensa ja juuri hänelle sopivalla rytmillä.
Koittaako sinun kehosi tai mielesi kertoa palautumisen tarpeesta? Tunnistatko elämässäsi ne asiat, jotka kuormittavat? Entä oletko löytänyt keinoja palautumiseen?
Palautumisesta huolehtiminen on yksi tärkeä terveyttä ja hyvinvointia tukeva teko. Palautumisohjaajana ja valmentajana olen tekemässä työtä, joka ennaltaehkäisee liiallista kuormittumista, uupumusta ja pahoinvointia, sekä tukee energistä, lempeää ja positiivista olotilaa.
Eulaalia auttaa, jotta sinun polkusi olisi soljuvampi.
Linkki tapahtumiin, jotka auttavat pysähtymään, rauhoittumaan ja palautumaan: https://www.eulaalia.fi/events/
Palautumisohjaajaksi minut koulutti: https://www.palautumiskoulupro.fi/